Noniin, kaikki kamat saatiin mahtumaan laukkuihin, vaikka meni aikamoiseks grammapeliks. Koska painoo meinas tulla enemmän, jouduin punnisemaan kenkien välillä: korkkarit vai nappikset? Rakkaudesta lajiin, ja koska Barcelona jalkapallon mekka: nappikset lähti mukaan! ... toisaalta myös sekin syynä että korkkareita kivempi ja halvempi shoppailla (useampia pareja). ;) Barcelonan lentokentällä sai pienen esimaun jalkapallon tasosta maassa.
![]() | |
| Lentokentältä |
![]() |
| Ensimmäinen ateria Espanjassa: perunaomeletti ja korppu(?)lentokentän kahvilasta |
Täällä ollaan! Eilen illalla joskus kymmenen jälkeen saavuin kampukselle, melko sekavan - ja kalliin - taksimatkan jälkeen. No, pääsinpä ainakin turvallisesti perille, mutta kyllä vähän meni maku taksiin - jatkossa julkiset käyttöön! Ja mitä oon ymmärtänyt, niin ne on aika helppokäyttösiä kun saa jutun juonesta kiinni (ja tietää minne on menossa).
Eka yö ei kyllä ollut ihan paras mahdollinen: jouduin nukkumaan ilman peittoa ja lakanoita, ja koska täällä asuntojen lämpötila ei oo kovinkaan korkea, niin oli aika kylmä... oikeesti olin ihan jäässä! Päällä pari vaatekerrosta ja "peittona" oli paita ja kaulahuivi. Yritin siirtää sänkyä huoneessa olevan patterin viereen ja käpertyä siihen muttei paljoo auttanut. Onneksi tänään sain vuokraamani petivaatteet niin ensi yö voi olla vähän mukavampi.
Majotun siis täällä Vila Universitaria:ssa, joka on Autonoma yliopiston kampusasuntola. Asun viiden hengen asunnossa, jossa on siis 2 kahden hengen huonetta ja 1 yhden hengen huone. Majotun toisessa kahden hengen huoneista. Oon tavannut nyt kolme mun kämppiksistä ja mukavilta vaikuttavat, tosin englannin taito ei ihan parasta, mutta onpahan hyvät lähtökohdat oppia katalaania. :)
Kävin tänään hoitelemassa joitain käytännön asioita tässä kampusalueella: maksamassa toisen osan vuokrantakuusta, avaamassa espanjalaisen pankkitilin ja kaupassa hakemassa jotain syötävää. Matkalla kauppaan näin elämäni ekan kerran ryöstön! Oli kyl pelottava kokemus ja sai - viimestään nyt - tajuamaan kuinka tarkkaa tavaroista kannattaa pitää huolta. Tämän kokemuksen jälkeen oli aika paha fiilis ja tuli hetkellisesti semmonen olo, että oisko sittenki kannattanu jäädä Suomeen. MUTTA onneksi kaupan jälkeen paluumatkalla kämpälle törmäsin kolmeen suomalaiseen opiskelijaan ja päivä sai piristävän käänteen.
![]() |
| Näkymä kämpän ulko-ovelta |
![]() |
| Vila Universitarian "julkisivu" |
![]() |
| Vilan sisäpihalta |
Taas tekstiä tulis vaikka kuinka paljon... lopuksi haluun vielä mainita, että mun kämppiksillä on tapana syödä päivällinen aina yhdessä. Eli siis vaikka tehtäisiin omat ruuat niin syödään kuitenkin samaan aikaan pöydän ääressä. Mun mielestä tää on tosi kiva käytäntö! (Vissiin Espanjassa aika yleinen käytäntö.) Ois pitänyt sillon joskus Suomessa soluasunnon aikana harrastaa tätä enemmän... Vähän kyllä mun tomaatti-sipuli-omeletti kalpeni tyttöjen keittojen ja murekepihvien rinnalla, mutta jostain on alotettava. :D
Saludos,
Laura





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti